Hyvinvointialueen valmistelu on ollut käynnissä jo pidemmän aikaa, aluevaalit ovat aivan pian. Kuten tiedämme, kyseessä on Suomen historian yksi suurimmista uudistuksista, ja aluevaltuustot aloittavat maaliskuussa oman urakkansa uudistuksen toteuttamisessa. Uudistuksen tarkoituksena on mm. parantaa ihmisten palvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta, kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja sekä hillitä kustannusten kasvua. Puolueilla ja ehdokkailla on erilaisia painotuksia palveluiden toteuttamiseen ja järjestämiseen liittyen.

Kokonaisuus on suuri, palasia on paljon ja ilmassa on useita avoimia kysymyksiä uudistukseen liittyen. Tärkeintä on pitää mielessä, miksi uudistusta tehdään; asiakkaita varten. Uudistus koskettaa kaikkia etelä-savolaisia ja täällä aikaa viettäviä. Asiantuntijat ja ammattilaiset varmasti osaavat oman alansa tehtävän ja toteuttavat palvelun laadukkaasti niillä välineillä ja resursseilla, jotka heillä on käytössä. Miten pystyisimme tätä laadukasta palvelua tukemaan ja turvaamaan? Pelkällä hallinnon uudistamisella? Pelkällä palveluiden keskittämisellä ja säästämällä säästämästä päästyämme? Valtuutetut ovat ison äärellä, pitää huolehtia ihmisten palveluista ja samalla taloudesta, tasapainotella rahan ja terveyden kanssa. 

Itse näen, että jokaisessa kunnassa tulee olla riittävät lähipalvelut asiakkaiden saatavilla. Sairaanhoitajalle ja lääkäriin on saatava yhteys nopeasti, hammashoitoon on päästävä sujuvasti, fysioterapiaa ja laboratoriopalveluita on oltava tarjolla, sosiaalihuollon on turvattava ihmisen elämä kaikissa Etelä-Savon kolkissa, kotihoito ja palveluasuminen toimivat moitteettomasti. Hoitoketjut rakentuvat ammattilaisten toimesta ja asiakkaalla on mahdollisuus valita palveluista itselleen sopivin. Näistä edellä mainituista uskoisin, että kaikki ehdokkaat ovat jossain määrin samaa mieltä. 

Mutta miten näitä palveluita kehitetään ja viedään eteenpäin saattaakin erotella puolueita ja ehdokkaita. Itse uskon tiedolla johtamiseen ja tiedon keräämiseen asiakaspalvelun parantamisessa.

Rohkeus on yksi Etelä-Savon hyvinvointialueen valmistelun ohjaavista tekijöistä. Rohkeutta tarvitaan niin päättäjiltä kuin työntekijöiltä, jotta onnistumme uudistuksessa parhaalla mahdollisella tavalla. Päättäjiltä itse toivon rohkeutta, että uskalletaan valmistelua tehdessä kyseenalaistaa vanhoja malleja ja ottaa uusia käyttöön. Kuinka esimerkiksi saisimme paremmin asiakkaat ja työntekijät otettua mukaan kehittämään palveluja ja toimintaa? Viisaus ei välttämättä löydy ylhäältä vaan olisiko syytä ottaa käyttöön uusia demokratian keinoja perinteisten tapojen rinnalle tai jopa tilalle? Asiakasfoorumit ja -raadit, palveluiden käyttäjien säännölliset kyselyt ja tutkimukset, työntekijöiden ideat ja ehdotukset taikka osallistavat asukaskuulemiset tulee olla työkaluina ja tiedon kerääjinä hyvinvointialueilla päätöksenteon tueksi. 

Olemmeko riittävän rohkeita ottamaan asukkaat mukaan päätöksentekoon? Sen ratkaisevat aluevaltuustoon valittavat ihmiset. Mikäli tulen valituksi, tulen edistämään alueen asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia hyvinvointialueella. Jokaisella ihmisellä tulee olla mahdollisuus kehittää ja parantaa alueen palveluja. Tehdään yhdessä.

Eero Sistonen

Aluevaaliehdokas (Keskusta)

Itä-Savon sairaanhoitopiirin valtuuston puheenjohtaja

Rantasalmen kunnanhallituksen puheenjohtaja